Eino Leino: 夜曲

Eino Leino: Nocturne 1903

夜曲

秧鸡之歌在我耳间，
麦穗托起一轮满月；
夏夜愉悦弥漫我心，
开荒薄烟笼罩山谷。
我不欢喜，亦不悲叹
但请带给我森林之黑暗
云的绛红，白日正向它沉落，
山风之蓝，睡梦正酣，
北极花暗香，流水的阴影——
让它们成就我心中的歌。

夏草般芬芳的少女，我为你唱出
心里广阔的宁静，
我的信仰，请调拨，弹响
青绿的橡树枝花环。
我不再追寻虚妄鬼火，
手中攥紧命运之金。
在我四周，生命之圈缩紧；
时间止步，风幡停息；
我面前，一条朦胧小路
通向未知的房间。

NOCTURNE


Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.